Shoppailemassa

Eilen käytiin Coston kanssa shoppailemassa Tanjan luona Klaukkalassa.

Costo tutki kaikki paikat, haukkui savustetuille luille, koska he eivät vaivautuneet hyppäämään laatikosta alas niin että olisi kunnolla niihin ylettänyt. Välillä leikittiin liikkeessä käyneen toisen pentukoiran kanssa. Sitten se haukkui metrin korkuiselle posliiniselle bernhardinkoiralle, mutta kiun se ei silti tehnyt elettäkään niin kävi nuuhkaisemassa ja totesi ilmeisesti sen tylsäksi. Lopulta se nukahti hyllyjen väliin.

 

Hommattiin tuliaisina ihan törkeän hieno uusi peti, johon mahdutaan vaikka koko perhe (tai no ei siinä ehkä kissalle riitä tilaa). Ferrarinpunaista keinonahkaa. Ihana!

 

Hyvinkäällä piknikillä

Viime lauantaina pakkasin autoon Coston lisäksi Sokan ja hurautettiin tapaamaan Ade-velipoikaa ja emäntäänsä Ninniä. Satoi ja paistoi, mutta me ei välitetty "pienestä" vesisateesta. Samoiltiin ryteikössä, käveltiin metsäpolkuja, pulikoitiin ja juotiin maittavat kahvit rannan grillikatoksella. Lapsukaiset leikkivät ja kahlasivat, Sokka näytti mallia miten vedessä voi juosta kovaakin.

Oli kivaa, kiitos Ninni seurasta! Tulemme taas!

 

 Äiti ja poika

 

Majakka ja pari perävaunua

 

 

Mitä ne katsovat? Ei, se ei ole lentokone, se on Ninni!

Seuraavat kuvat on pihistetty Ninniltä. Kiitos kuvista!

 

Namipurkin noutoa 

Sokka sai purkin kiinni ennen kuin se ui ulapalle

 

Pus! 

12-viikkoiset

Eilen tuli 12 viikkoa pennuilla ikää täyteen ja ne ovat käyneet rokotuksilla. Reippaita ovat olleet ja rokotuspiikit ovat uponneet niskanahkoihin kenenkään oikeastaan edes huomaamatta.
Laitan tähän jokaisesta pennusta kuulumisia kuvan kera. Nämä on ollut luettavissa ja nähtävissä jo Grapevine -facebook sivultakin: https://www.facebook.com/GrapevineKennel/

12-viikon iässä painot osuvat 18-22kg haarukkaan. Pitkäsäärisiä, solakoita, iloisia ja rohkeita pikku kullannuppuja! ♡♡♡

 

Tude

  

Crush

 

Hely

 

 

Hemmo

 

Mahti

 

Indy

 

Ade

 

 

Costo 

Ade ja Costo seikkailee

Käytiin Coston kanssa taas visiitillä Ade-velipojan luona. Kyllä oli hauskaa!

Costo

Ade

Vähän sai pennut mutakylpyäkin

Laidunpainia

Kiitos Ninni!

Pentujen kuulumisia

Pennuista viimeisenä Crush lähti pitkälle kotimatkalleen maanantaina iltapäivällä. Veimme sen Kaisan kanssa Travel Cargon toimistolle. Travel Cargo huolehtii muunlaisen rahdin lisäksi eläinkuljetuksista (http://www.travelcargo.fi/fi/elainkuljetus/) eli hoitaa vienti- ja tuontiselvitykset sekä huolehtii eläimen hyvinvoinnista koko matkan ajan. Crush lensi maanantaina iltakoneella Amsterdamiin, jossa se pääsi yöpymään koirahotelliin (https://www.klm.com/corporate/en/about-klm/students/animal-hotel.html). Hotellissa koirat saavat ruuan ja veden lisäksi jaloitella ja levätä. Tiistaina iltapäivällä se lastattiin taas lentokoneeseen, jonka nokka otti suunnan kohti Chicagoa. Minun lisäkseni oli monta muutakin, jotka jännittivät mukana. Ihanaa huomata, miten monen sydämeen nämä pikkuiset ovat päässeet luikertelemaan! Aika monta kyselyä on tullut, onko poika päässyt turvallisesti perille. On päässyt.

Huoli oli kyllä suuri, mielessä kaikennäköisiä uhkakuvia. Minuutit matelivat kamalan hitaasti kun odottelin että kone saapuisi määränpäähän. Asiaa ei tietenkään jouduttanut tarkistella saapuvia lentoja vähän väliä jo tunteja ennen oikeaa saapumisaikaa, mutta näin kuitenkin huomasin tekeväni. Yksi helpotus oli huomata tiistai-iltana kymmenen aikaan, että kone on laskeutunut, vaikka se ei sinällään antanutkaan vielä mitään informaatiota pennun voinnista. 1,5 tuntia myöhemmin sain Crushin uudelta emännältä viestin, että nyt heidät päästettiin hakemaan pentua. Kylmä hiki otsalla sydän pamppaillen odotin tietoa, mitä pennulle kuuluu. Puoli yhdeltä yöllä tuli iloinen viesti valokuvineen. Lento oli mennyt hyvin eikä pentu ollut yhtään stressaantunut kun oli lentolaatikon ovi avattu. Se oli saman tien pussaillut uuden emäntänsä naaman märäksi häntä villinä liehuen. Olivat kiireesti vieneet sen pihalle tarpeilleen, laatikko oli nimittäin pysynyt matkan ajan puhtaana! Nälkä sillä oli ja janokin, mutta ei minkään näköistä hätää muutoin. Reipas, iloinen, utelias ja rohkea pikku miekkonen. Sen sijaan samassa koneessa ja samassa koirahotellissakin ollut dobermannin pentu oli ollut melkoisessa paniikissa, mutta Crush oli mennyt reippaasti sen luo ja saanut sen hetkessä rauhoittumaan. Olivat sitten yhdessä mutustaneet kuivalihaa ja juoneet yhdessä Crushin juomakupista, jonka jälkeen tuo toinenkin pentu oli päässyt jo rauhoittuneena jatkamaan matkaansa. Olen niin onnellinen etten löydä sanoja!

 

Tässä pikkupoika matkustaa Kaisan sylissä kohti lentokenttää autuaan

tietämättömänä millaiselle matkalle joutuukaan...

Crushin lähdettyä meillä oli vähän vaisu tunnelma. En tiedä olinko minä syyllinen ja muut vaistosivat alakuloisuuteni ja olivat sitä myöten apeita, mutta Sokka ja Costo vaikuttivat myös maanantaina olevan allapäin. Hyvien uutisten myötä meillä on jo päästy ikävästä yli ja nyt alkaa sitten kouluttaminen ja opetteleminen. Kaulapanta oli Costolla ensimmäistä kertaa päällä eilen. Huomenna olemme menossa taas Aden luo kylään (jipii!). Pentukoulu alkaa syyskuussa, mutta ruokakupilla ollaan jo alettu harjoittelemaan istumista. Sitkeä tuo tyttö on käyttämään hampaitaan milloin mihinkin eikä pahemmin piittaa kielloista. Osaa se silti olla herttainen ja suloinenkin. Iltaisin kun alkaa jo väsyttää, se viihtyy sylissä. Kissan kanssa ovat hyviä ystäviä, paitsi silloin kun Costolla on liikaa virtaa.

Muille pennuille kuuluu myös hyvää. Pantaan ja hihnaan on alettu totuttelemaan ja pentukouluunkin on moni ilmoittautunut. Kaikki pennut vaikuttavat oikein avoimilta, sosiaalisilta ja aktiivisilta. Pennut ovat tutustuneet jo vaikka minkälaisiin erilaisiin asioihin ja erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Rohkeita ja reippaita ovat! Vaikka pennuilla on nyt uudet kodit ja uudet perheet, ne tulevat aina olemaan minun pikkuisiani ja olen niistä sanoinkuvaamattoman ylpeä ja onnellinen! Meillä on oma pieni facebook-ryhmä, jossa on jokaisesta perheestä edustus. Siellä jaamme oikeastaan päivittäin pentujen kuulumisia ja valokuvia. Siksi tämän pentublogin päivitykset, joita minä yksipuolisesti raapustelen, varmaan pikkuhiljaa harvenevat. Pyrin kuitenkin edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti laittamaan kuulumisia kuvineen.

 Sokka ja Costo

Velipojan luona kylässä

Tänään oli hirmuisen mukava päivä. Käytiin Aden luona eli Carlan ja Ninnin kotona kyläilemässä. Ade tuli heti moikkaamaan kun nousin autosta ja voin tyytyväisenä todeta, että kyllä se todellakin minut tunnisti. Meillä meni siinä ensin tovi pussaillessa ♡ Ihana, suloinen Ade!

Kyllä oli jälleennäkemisen riemua sisaruksissakin, vaikka pojat häntä pystyssä vähän ottivat ensin mittaa kenellä on paras ryhti 😄
Hevoset toivottivat meidät myös heti tervetulleeksi hirnuen, Costo ja Crush olivat vähän ihmeissään. Crushista tuli heti tallipoika, se oikein hakeutui talliin hevosten lähelle hengailemaan. Costo ihmetteli hiukan etäämmltä outoja ääniä.

Laitumella oli tilaa temmeltää oikein sydämen kyllyydestä ja sen ne tekivät! "Heinälatoon" päästiin painimaan ja se oli myös ihan huippua! Löysivät nuo yhden kikkarekasankin ja se oli herkkua se! Välillä pennut pääsivät päiväunille kun me muut nautiskeltiin Carlan tekemiä herkkuja, voileipäkakkua ja täytekakkua. Ihan mahtavat ja suussasulavat tarjoilut, kiitos leipurille!
Lopuksi pennut vielää ähräsivät pihalla sen mitä jaksoivat. Lopulta nostelin autoon toinen toistaan veltompia bernhardinkoiria. Uni tuli välittömästi.

Kiitos Ninni ja Carla, on teillä mahtavat puitteet! Treffataan pian uudelleen!!

Nyt seuraa hirmuisen iso kuvapläjäys 😃

Piraijaparvi laitumella

 Joku on jättänyt aterian pihalle!

 

 Costo ja Carla

 

Crush ja Carla

Lentävä bernhardinkoira