Pavunkokoiset möykyt

Eilinen päivä meni ultran tulosten huumassa. Ehdin kokea siellä ensin kauhun hetkiäkin, kun lääkäri oli muutaman sekunnin hiljaa, ennenkuin pentuja alkoi näkymään. Oli kuulkaas pitkät sekunnit! Sokka nautiskeli "mahan silittelystä" rennosti selällään maaten, ketarat kohti kattoa. Se oli jotenkin kyllä vaikuttava hetki, hämärässä huoneessa katsellen kuvaruudulta pieniä tummia pallukoita.

Nyt on astutuksesta kulunut 27 vrk eli kahdeskymmeneskahdeksas vuorokausi on menossa. Alkioiden kehot alkavat näyttää oikean mallisilta ja niille alkaa kehittyä kasvonpiirteet. Ne ovat jo noin 14mm mittaisia. Ajatella, pavunkokoisia möykkyjä! Tässä vaiheessa ne kasvavat hirmuista vauhtia, viikon kuluttua ovat jo yli tuplasti isompia.

Tunnustellessani eilen Sokan kylkiä, tajusin että ruokaa täytyy nyt alkaa lisäämään. Pennut vievät jo tietenkin melkoisesti energiaa. Vielä muutama viikko mennään Golden Eaglen normaalilla aikuisruualla, mutta pian saadaan vaihtaa sitten "mammaruokaan". Satuin lukemaan juuri pitkän keskustelun, jossa kasvattajat kertoivat kokemuksiaan miten tiineenä olevat nartut ovat saattaneet jossain vaiheessa lopettaa syömisen kokonaan. Todella moni oli siinä ketjussa kommentoinut joutuneensa syöttämään narttujaan väkipakolla, jopa neljä viikkoa. Koirat olivat pistäneet kaikin voimin vastaan ja niille oli jouduttu väkisin työntämään ruokaa kurkusta alas. Moni oli ollut samassa tilanteessa, mutta löytänyt jonkin ruoka-aineen jota koira oli lopulta suostunut syömään kun kaikki mahdolliset oli jo kokeiltu. Mietin, että se olisi kyllä aika kamala tilanne ja jotenkin koko ajatus tuntuisi hyvin kummalliselta. Onneksi Sokan ruokahalu on koko ajan ollut oikein hyvä ja tuntuu vaan kasvavan. Pahoinvointeja ei ole ollut, mutta kai niitä voi olla vielä meillä edessäkin. En osaisi mitenkään kuvitella, että tuo ahne tyttö menisi syömälakkoon!

Eilisilta meillä otettiin rennosti sohvalla, mitenkäs muutenkaan kuin pää tyynyllä :)