Hyvän mielen viikonloppu

15 vuorokautta on astutuksesta kulunut ja odotus tuntuu tuskallisen pitkältä. Jos joku tietää, miten voisi hypätä ajassa kaksi viikkoa eteenpäin niin saa vinkata ;)

Miten voikaan olla, että vaikka päivät tuntuvat menevän kamalan nopeasti, niin aika ei silti kulu?! Ultraan menemme siis viikolla 17 ja sieltä saadaan toivottavasti sen verran tietoa, että jaksetaan odottaa muutama viikko rauhassa.

Sikiöiden kehityksen suhteen nyt ollaan siinä vaiheessa että alkioilla on pitänyt kiirettä solunjakautumisessa ja tällä hetkellä toivottavasti alkiorakkulat ovat kohdussa ja asettautuvat kohdunsarviin. Ne ovat nyt vielä noin neljäsosamillin kokoisia, mutta loppuviikolla jo kahden millin kokoisia. Pieniä vielä, mutta kasvuvauhti on hurjaa. Arviolta viikon päästä alkioiden aivot ja selkäranka alkavat kehittyä.

Viikonloppuna saatiin mieluisia vieraita ja tehtiin paljon pihahommia. Sokka osallistui tulemalla rapsuteltavaksi aina, kun joku piti työnteosta taukoa ja muutoin vartioi tärkeän näköisenä pihaa.

Eilen kävimme vielä yhden naapurin luona, jossa oli lapsenlapset kyläilemässä. Pikkupoikia alkuun vähän jännitti noin iso koira, mutta Sokka lempeällä käytöksellään valloitti ja pojat olivat aivan innoissaan. Lähtiessämme molemmat kävivät vielä halaamassa ja hyvästelemässä Sokan. Tyttönen oli kovin mielissään saamastaan huomiosta. Oikein hyvän mielen visiitti!

Lauantain treenit menivät myös oikein hyvin. Sen sijaan meidän treenien jälkeen halliin tulevalla uroksella oli keskittymisongelmia. Ilmeisesti Sokka jättää edelleen jotain huumaavan hyvää hajujälkeä…
Treenien päätteeksi meillä oli Sokan kanssa kunnon leikkituokio joka kruunasi hyvän mielen treenit. Meillä on ollut nyt paljon hyvää mieltä: hyvän mielen lenkkejä ja hyvän mielen laiskotteluja. Endorfiinit jyllää.

Sokka pääsi naapurin syliin sohvalle ja kuten näkyy, se oli mukavaa.

Lenkin päätteeksi poseerattiin naapurin landseerin kanssa.

Vain yksi keppi on SE PARAS. Siitä täytyy pitää kiinni!